gb.png
Etusivu

Savopak tunnistaa ympäristövaikutuksensa hiilijalanjälkilaskennalla

11.10.2023

Hiilijalanjälkilaskenta avaa toiminnan ympäristövaikutuksia. Savopak Oy havahtui ympäristövastuullisuuteen asiakkaiden alkaessa kysellä tuotteiden hiilijalanjäljen perään.

Asiakkaiden ja kuluttajien tietous ympäristövastuullisuudesta on kasvamassa. Tuotteiden hiilijalanjälkitietoa tai ympäristöselostetta etsitään ja tuotteiden ympäristövastuullisuutta vertaillaan. Ostopäätökseen voi ratkaisevasti vaikuttaa tuotteen tai tuotannon aiheuttama ilmastopäästö.

Yksi keino tarkastella tuotteen tai tuotannon ympäristövaikutusta on hiilijalanjäljen laskeminen. Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O). Hiilijalanjälki voidaan laskea tuotteelle, toiminnalle, yritykselle ja organisaatiolla. Laskentaa ohjataan ISO 14000 -standardisarjalla sekä Greenhouse Gas Protocol -standardeilla ja ohjeilla.

– Asiakkaitamme kiinnostaa tänä päivänä koko ajan enemmän muun muassa pakkausten ympäristövaikutukset ja kierrätettävyys. Kaikista valveutuneimmat asiakkaat haluavat vertailla erilaisten pakkausten hiilijalanjälkeä ja valmistusmateriaalin vaikutus on tässä merkittävä, kertoo Savopakin tuotesuunnittelija Samu Parviainen.

Hiilijalanjälkilaskenta KiertoKasvu-hankkeen avulla

Savopak Oy:n kolmelle eri tuotteelle laskettiin hiilijalanjälki KiertoKasvu-hankkeessa. Hiilijalanjälkilaskennassa toteutettiin kolmen eri tuoteryhmän määritellyn perusyksikön osittainen hiilijalanjälki. Hiilijalanjälkilaskennassa noudatellaan elinkaariarvioinnin laskentatapaa, jolloin laskennassa huomioidaan toiminnasta aiheutuvat suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), ostetun energian päästöt (Scope 2) sekä toiminnan epäsuorat päästöt valituilta osin (Scope 3). Savopakin tuotteiden hiilijalanjälkilaskennassa huomiotiin tuotteisiin käytettävät materiaalit ja niiden kuljetukset, tuotannon käyttämä energia, tuotteiden merkkaaminen tai pintakäsittely sekä tuotannossa syntyvä hukka. Laskennasta rajattiin pois Scope 3:een kuuluvia toimintoja, kuten tuotteiden kuljetus asiakkaille, tuotteiden käytön aikainen päästö sekä tuotteiden hävittämisestä aiheutuva päästö.

Savopak Oy:n tuotteiden hiilijalanjäljestä suurin osa muodostui käytettävien raaka-aineiden vanerin ja metallin valmistuksesta. Kuljetuksen osuus päästöistä oli noin 6–8 % ja lämmön ja sähkön käytön päästöosuus noin 5–20 % riippuen tuotteen valmistamiseen kuluvasta työajasta sekä valmistuksen toimipaikasta.

Laskennassa vertailtiin kotimaisen, eurooppalaisen ja ei-eurooppalaisen vanerin käytön ilmastovaikutuksia. Kotimaisen verifioidun datan perusteella kotimaisen vanerin käyttö oli vähäpäästöisempää kuin ulkomaisen vanerin käyttö. Tosin ulkomaisen vanerin valmistuksen tarkkoja päästötietoja ei ollut saatavilla, jolloin laskennassa käytettiin Ecoinvent-tietokannan yleiseurooppalaista ja globaalia päästötietoja.

– Käytämme kotimaista vaneria aina kun se vain on mahdollista, pakattava tuote ja käyttötarkoitus huomioiden. Asiakas tekee viime kädessä päätöksen, mistä raaka-aineesta pakkaus valmistetaan. Päästölaskelman tulos voi tukea asiakasta valitsemaan pakkaukselleen vähäpäästöisen raaka-aineen, toteaa Samu Parviainen.

Ilmastopäästö vaihteli eri tuotteilla ja eri vanerivaihtoehdoilla välillä 0,76–1,96 kg CO2 ekv valmista tuotekiloa kohden. Vastaava ilmastopäästö muoville kaikki muovilaadut huomioiden on keskimäärin 1,74 kg CO2 ekv per muovikilo Brogaard et. 2014 julkaiseman selvityksen mukaan. Ilmastopäästöön vaikuttaa suuresti raaka-aineiden valmistukseen käytettävä sähkön ja lämmön alkuperä. Uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa hyödynnettäessä raaka-aineen valmistuksen ilmastopäästö on suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi kivihiilen tai öljyn käyttöön. Sama näkyy myös lopputuotteiden valmistuksen osalta.

– Laskelmat antoivat hyvän kuvan valmistusmateriaalien ja tuotannon vaiheiden vaikutuksesta tuotteen hiilijalanjälkeen. Laskelmien kautta näimme suoraan mihin asioihin voimme vaikuttaa, kun halutaan tuotteen hiilijalanjälkeä lähteä pienentämään, summaa Samu Parviainen.

Lasketut tuotteet Savopak.png

Hiilijalanjälkilaskennan kohteina olleet tuotteet (Kuva: Savopak Oy)

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon-hanke (KiertoKasvu):

EU:n osarahoittama hanke tukee Pohjois-Savon pk-yrityksiä kohti vihreää siirtymää auttamalla yrityksiä tunnistamaan oman toiminnan ympäristövaikutukset, sekä löytämään keinoja ympäristövaikutusten pienentämiseen ja hiilijalanjäljen vähentämiseen.

Hankkeessa lisätään maakunnan toimijoiden ja pk-yritysten kiertotalousosaamista, sekä tuetaan yrityksiä siirtymässä kohti kiertotalousliiketoimintaa.

Hankkeen toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Kehitys Oy, sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (YSAO).

Hankkeen toteutusaika on 2.1.2023 – 31.12.2025.

fcf6f115e5c8af592c146b947a585f23.png

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.