gb.png
Etusivu

Kohti hiilineutraalia Keski-Savoa 2035 – Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus sitoutuivat yhteiseen ilmasto-ohjelmaan

24.06.2021

Keski-Savoon (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) on valmisteltu viimeisen puolentoista vuoden ajan yhteistä ilmasto-ohjelmaa, jossa seudun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Seudullinen ilmastotyö otti isoja askeleita eteenpäin toukokuun ja kesäkuun aikana, kun Keski-Savon kunnat sitoutuivat valtuustojen päätöksillä seudulliseen ilmasto-ohjelmaan sekä kuntien omakohtaisiin ilmasto-ohjelmiin.

Ilmasto-ohjelma hahmottelee askelmerkit, joilla Keski-Savon seutu voi omista vahvuuksistaan käsin hillitä ilmastonmuutosta sekä vastata kansallisiin ja kansainvälisiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Hiilineutraalius tarkoittaa, että seutu tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain sen verran kuin pystyy sitomaan. 

Vuoteen 2035 ulottuva ohjelma määrittelee ilmastotyön yhteiset painopisteet ja päästövähennystavoitteet, joiden avulla Keski-Savo tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta. Loput päästöt sidotaan maa- ja metsätaloudessa tai kompensoidaan esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergialla sekä biokaasun tuotannolla.

Nyt hyväksytty ohjelma kertoo Keski-Savon kuntien yhteisestä sitoutumisesta kunnianhimoisiin ilmastotoimiin, jotka vaikuttavat koko Keski-Savon elinvoimaan ja kuntalaisten hyvinvointiin. Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Keski-Savon yhteenlasketut päästöt vuonna 2018 olivat 433,3 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Suurin osa päästöistä syntyy lämmityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja sähkönkulutuksesta. Näitä ilmastopäästöjä halutaan vähentää muun muassa matkaketjuja kehittämällä, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa sekä edistämällä kiertotaloustoimintaa.

Kuntakohtaiset ohjelmat vahvistavat seudullista ilmastotyötä

Seudullisen ilmasto-ohjelman rinnalla Joroisiin, Leppävirralle, Pieksämäelle ja Varkauteen ovat valmistuneet kuntakohtaiset ilmasto-ohjelmat, joissa asetetaan tavoitteiden lisäksi konkreettiset toimenpiteet ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Kuntien ohjelmilla saavutetaan tarkempi näkemys päästöistä, ymmärretään oman kunnan rooli ja mahdollisuudet sekä luodaan toimintamalli päästöjen mittaamiseen ja seurantaan.

Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus ovat valmistelleet ilmasto-ohjelmia EAKR-rahoitteisen KESTO-hankkeen vetämänä. Hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen sanoo, että ilmastotavoitteet saivat työn eri vaiheissa vahvaa tukea viranhaltijoilta ja kuntapäättäjiltä.

– Kunnissa käytiin hyvää keskustelua ilmasto-ohjelmien työstämisen vaiheessa. KESTO-hankkeen asiantuntijat saivat olla mukana lautakuntien ja valtuustojen kokouksissa esittelemässä ilmasto-ohjelmia ja vastaamassa kuntapäättäjien kysymyksiin, Leppänen sanoo.

Keski-Savon kunnat lähtevät ilmastotyöhön omista lähtökohdistaan ja erityisten strategisten painopisteiden varassa. Käytännön toimenpiteet kohdistuvat kaikilla kunnilla energiaan ja tieliikenteeseen, materiaalitehokkuuteen, jätehuoltoon, ruokaan, metsiin ja hiilensidontaan. Joroisten, Leppävirran ja Pieksämäen ohjelmissa toimenpiteitä on asetettu myös maataloudelle, Varkaudessa puolestaan teollisuudelle.

Ilmasto-ohjelmien myötä kunnat pyrkivät esimerkiksi irtaantumaan fossiilisen energian käytöstä kiinteistöjen lämmityksessä, kehittämään pyöräilyn ja kevyen liikenteen edellytyksiä, vähentämään jätteen määrää ja nostamaan sen kierrätysastetta, kehittämään lainaamopalveluita sekä pienentämään ruokahävikin määrää ja suosimaan kotimaisia lähellä tuotettuja raaka-aineita. Tulevaisuudessa kuntien rakennuskannassa tullaan näkemään yhä enemmän aurinkopaneeleita, ja saneeraus- ja uudiskohteisiin valitaan maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Kuntien vahvuudet ilmastotyössä

Vuoteen 2018 mennessä Keski-Savon seudun ilmastopäästöt ovat laskeneet liki 25 % vertailuvuodesta 2007. Hyvää esimerkkiä seudun ilmastotyöstä näyttää Leppävirran kunta, joka on Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan jo hiilinegatiivinen metsämaan suuren nielun ansiosta. Kunta panostaa vahvasti kiertotalouteen ja sen myötä Riikinnevan kiertotalousalueen kehittämiseen.     

– Leppävirralla tehdään vastaisuudessakin uutteraa työtä kunnan päästöjen ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi, toteaa KESTO-hankkeen projektivastaava Kreeta-Maaria Kalliokoski.

Myös Joroisten kunta ja Pieksämäen kaupunki ovat Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan jo hyvin lähellä hiilineutraaliutta. Kalliokosken mukaan Joroisissa työtä on tehty etenkin ruokapalveluiden ympäristövastuullisuuden edistämiseksi.    

– Joroisten kunnan ruokapalveluissa kiinnitetään huomiota työskentelytapoihin, joita kehittämällä saadaan pienennettyä veden- ja sähkönkulutusta. Kunta on lisäksi mukana Evästä!-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ruokaketjuihin ja näin edistää lähiruoan käyttöä, Kalliokoski sanoo.     

Pieksämäen ilmastotyössä yksi johtavista teemoista on ympäristöystävällisen liikkumisen edistäminen. Kaupunki sijaitsee ainutlaatuisesti raideverkoston solmukohdassa.

– Lisäksi Pieksämäellä on tehty hyvää työtä energiatehokkuuden edistämiseksi. Pieksämäki kuuluu jo kuntien energiatehokkuussopimukseen, ja suunnitteilla oleva 130 megawatin tuulipuisto on merkittävä lisä uusiutuvaan energiatuotantoon ja päästöjen kompensointiin, Laura Leppänen lisää. 

Varkauden kaupungin ilmasto-ohjelmassa erottavaksi teemaksi nousee teollisten toimijoiden tukeminen kohti vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä tuotantoa yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Ilmastotyössä tähdätään muun muassa kierto- ja biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen.

– Kunnan kaikista ilmastopäästöistä itse kuntaorganisaation osuus on noin kymmenen prosentin luokkaa. Siksi yrityksillä ja kuntalaisilla on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä. Varkauden elinkeinotoiminnassa panostetaan tulevaisuudessa auttamaan yrityksiä kohti vähäpäästöisempää tuotantoa ja toimintatapoja, Leppänen sanoo.  

Ilmasto-ohjelmien avulla ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyvät toimenpiteet saadaan jalkautettua kuntien strategiaan ja päätöksentekoon. Päävastuu toimenpiteistä on kaupunkiorganisaatiolla, mutta myös asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Vaikuttava ilmastotoiminta tarvitsee toimivaa yhteistyötä, jota lähdetään seuraavaksi kunnissa vahvistamaan osallistamisen ja viestinnän keinoin.

Keski-Savon seudullinen ilmasto-ohjelma ja kaikkien kuntien omat ilmasto-ohjelmat ovat nähtävillä KESTO-hankkeen verkkosivujen materiaalipankissa.

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.