gb.png
Etusivu

Varkauden Ämmäkoski elpyy – Taimenen poikastuotanto jo kolminkertaistunut

18.06.2025

Pohjoismaidenkin mittakaavassa poikkeuksellinen virtavesien ennallistamistyö on edennyt loppusuoralle Varkauden Ämmäkoskella. Säännöstelypadon kiertävä luonnonmukainen ohitusuoma on ollut vaelluskalojen käytössä jo kahden vuoden ajan, ja työt koskialueellakin alkavat olla valmiina. Viimeisin suuri työvaihe, Ämmäkosken itäisen haaran alin osa Kattilakoski, saatiin valmiiksi viime vuoden elokuun lopussa.

Ämmäkosken ennallistamishanketta koordinoi Navitas Kehitys Oy ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma. Mukana toteutuksessa ovat olleet myös Varkauden kaupunki, Stora Enso Oyj, WWF, Pohjois-Savon ELY-keskus, Warkauden urheilukalastajat ry, Pohjois-Haukiveden osakaskunta, Haukiveden kalatalousalue, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus.

- Koskella tehdään vielä pieniä kohdennettuja töitä talkoovoimin, mutta muutoin annetaan luonnon tehdä rauhassa oma osuutensa ja jäädään odottelemaa seurannan tuloksia, kertoo Ämmäkoski-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä.

Ensimmäiset seurantatulokset koskialueelta saatu

Ympäristövirtaaman ja kunnostusten avulla taimenen poikasille soveltua alue Ämmäkosken alueella on lisääntynyt aiemmasta 2300 m2 jopa 9700 m2. Eli poikasalaa on 3 hehtaarin koskialueesta jopa yksi kolmasosa. Lisäksi viime syksynä koskelta saatiin myös ensimmäisiä alustavia seurantatuloksia taimenen lisääntymisen onnistumisesta. Nyt VesiVisio osuuskunta on koonnut alustavat tulokset raportiksi.

- Koskiuomat Ämmäkoskessa monipuolistuivat uomakunnostuksessa selvästi silmämäärin arvioituna. Vesitettyjen uomien pinta-ala lisääntyi huomattavasti. Ämmäkosken säännöstelypadon ohittava ohitusuoma vaikuttaa sekin ympäristöltään vähintään rakennettuna ja osin kallioon räjäytettynä uomana hyvältä, jos ei jopa erinomaiselta, kertoo Jukka Syrjänen VesiVisiosta.

Syrjäsen mukaan uoman jyrkkyys ja virtausnopeus ovat lohikaloille sopivia, mutta taimenenpoikasia syöville petokaloille hieman liiallisia, vaikka näitäkin voi uomassa hyvinkin silti esiintyä ainakin ajoittain.

- Virtaama uomassa pysyy varsin vakaana, joten taimenen poikasilla pitäisi olla hyvä mahdollisuus selvitä sorastanoususta jokipoikaseksi.

Koskialueelta löytyi viime syksynä 30 kutupesää, mikä on parhaita tuloksia koko kosken teollisen historian aikana. Lisäksi näistä 14 sijaitsi ohitusuomassa. Sähkökoekalastuksien perusteella koskialueen taimenen poikastuotanto on kasvanut 1 poikasesta aarilta noin 3 poikaseen aarille, jonka perusteella kosken laskennallinen taimenen poikastuotantoarvio on noussut alueen lisääntymisen myötä aiemmasta 22 poikasesta jopa 290 poikaseen vuodessa.

Poikaset selviävät koskialueella ympäristövirtaaman ja kunnostusten ansiosta aiempaa paremmin. Kutupesien määrä on kuitenkin riippuvainen koskelle kutuaikaan palaavien kalojen määrästä.

- Poikasmäärien toivotaan kasvavan entisestään, kun ensimmäiset kunnostusten jälkeen syntyneet ja kasvaneet taimenet palaavat koskelle kutemaan neljän-viiden vuoden kuluttua, kertoo Jaakko Lappalainen.

Ämmäkosken tuloksien seuranta jatkuu säännöllisenä tulevaisuudessakin

Koskialuetta ja sen elpymistä sekä etenkin taimenen luontaisen lisääntymisen käynnistymistä seurataan tulevaisuudessakin tarkasti. Seurannan vastuu siirtyy kunnostushankkeen vuoden vaihteessa päätyttyä Haukiveden kalatalousalueelle.

Kalatalousalueen tavoitteena on jatkaa seurantaa alueelle laaditun seurantaohjelman mukaisesti seuraavat kymmenen vuotta. Näin Varkauden alapuoliset vesialueenomistajatkin pystyvät tukemaan Haukiveden merkittävintä lisääntymisaluetta.

Seurannan avulla selvitetään lisätoimenpiteiden, kuten istutuksien tarpeita, ja saadaan tärkeää tietoa Ämmäkosken kunnostusten vaikutuksista.

Haukiveden kalatalousalueen toiminnanjohtaja Henna Majuri kertoo, että Ämmäkoskella on tarkoitus säilyttää ohjausryhmä, jotta yhteistyö jatkuu ja seurantatietojen pohjalta voidaan tehdä yhdessä myös tarvittavia lisätoimenpiteitä.

- Varkauden koskien kunnostamishankkeen toimintamalli ja seurannan järjestäminen on esimerkki, jota kannattaa jakaa muuallekin Suomeen.

Majurin mielestä tavoitteena olisi saada Ämmäkoskesta mahdollisimman luonnonmukainen kaupunkipuisto, jossa kaloista, hyönteisistä ja kasveista koostuva monimuotoinen virtavesien lajisto kukoistaa.

- Tällaisia kaupunkipuistojen helmiä tullaan katsomaan kauempaakin ja pitkäaikaisella seurannalla muutokset näkyvät ja säilyvät myös seuraaville sukupolville.

Raportti on luettavissa osoitteessa ammakoski.fi.

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.