gb.png
Etusivu

Kasvua Kehityksestä -blogi: Entä jos olisikin vetytaloutta?

09.04.2025

Tervetuloa uuden blogisarjamme pariin! Kasvua Kehityksestä -blogisarjassa Navitas Kehitys Oy:n asiantuntijat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin ja tarjoavat tuoreita näkökulmia yritysten arkeen, alueen elinkeinoelämään ja sen mahdollisuuksiin. Sarjan ensimmäisessä osassa Pohjois-Savon Energia Masterplan -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Pelkonen suuntaa katseensa tulevaisuuteen – energiatiekarttojen, vetytalouden ja vihreän siirtymän ratkaisujen äärelle.

Entä jos olisikin vetytaloutta?

Meillä Navitas Kehityksellä on meneillään hanke, Pohjois-Savon Energia Masterplan. Teemme energiatiekarttaa Pohjois-Savon ja Pieksämäen alueille. Pyrimme tunnistamaan alueita, joita voisi kehittää esim. vetytalouden keskittymiksi. Periaatteena on, että tuotetaan ns. vihreää vetyä uusiutuvalla energialla (tuuli, aurinko) ja viedään sitä sellaisenaan tai käytetään vetyä raaka-aineena yhdessä puun polttamisesta tai biokaasusta saatavan hiilidioksidin kanssa synteettisten polttoaineiden valmistukseen. Tavoitteena olisi saada vihreän siirtymän investointeja liikkeelle Pohjois-Savon ja Pieksämäen alueilla. Jos sinua kiinnostaa lukea enemmän hankkeesta, löydät hankekuvauksen täältä.

Business Forum, Oulu

Kävin 13.2. hankkeen puolesta vetyalan tapahtumassa Oulussa (Northern Power – Hydrogen-themed business forum – Oulu). Hauska sattuma, kun menin tapahtuma-alueelle, ensimmäinen vastaan kävelevä olikin tuttu. Pienet on vetypiirit Suomessa. Reilu puoli vuotta ollut hankkeessa ja on ängetty paikan päälle kylään kaikkien hankealueen kuntien ja kaupunkien päättäjien luo. On vierailtu oppilaitoksissa ja käyty kyläilemässä myös naapurimaakuntien puolella. Tämä on varsin hyödyllistä hankkeen asian kannalta, koska paikan päällä rupattelu on helpompaa ja on saatu ajantasainen kuva alueesta.

Avaus_NorthernPower2025 (1).jpg

Tapahtuman avaus: Janne Hietaniemi, BusinessOulu ja Pia Erkinheimo, moderaattori.

Tapahtuman antia

Oulun tapahtumassa esiteltiin pohjoismaisia vetyhankkeita ja jaettiin kokemuksia vetyprojekteista. Tässä kohtaa puhun vihreän, uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn talouskuviosta, joka on vielä aika tuoretta asiaa. Pari vuotta sitten alalla oli optimismia, voisiko jopa sanoa hypetystä. Sen jälkeen on tullut pettymyksiä ja nyt puhutaan ”vetytalvesta”, joskin minusta kuvaavampi termi on tapahtumassakin mainittu ”vetyrealismi”. Kuitenkin vihreä siirtymä on edelleen täällä ja puhtaampia energiamuotoja tarvitaan tulevaisuudessa. Tekniikka kehittyy ja siirtymä nopeutuu.

Paneeli- ja keynote-puheenvuoroissa korostettiin kumppanuuden merkitystä vetyprojektien menestymisessä. Oikeanlaiset kumppanit, yhteistyö ja sitoutuminen vähentävät riskejä. Myös osaavan työvoiman löytyminen sekä rakennustöihin että käytön ajalle on tärkeää. Riskinä vetytalouden kehitykselle on mm. puutteellinen regulaatio. E-polttoaineet ovat vielä fossiilia kalliimpia.

Vihreä hiilidioksidi 

Mielenkiintoista on seurata miten hiilidioksidin markkinat alkavat kehittyä. Biogeenistä eli vihreää hiilidioksidia saadaan, kun poltetaan esim. puupohjaisia polttoaineita tai erotellaan hiilidioksidia biokaasusta. Talteenotto on mahdollista, tekniikka on olemassa, mutta se vaatii paljon energiaa. Teknologista kehitystä siis tarvitaan, että kustannukset saadaan kannattavalle tasolle.

EU:n lainsäädäntö ohjaa kestävien polttoaineiden valmistukseen. Lainsäädäntö myös määrittelee polttoaineiden kestävyyskriteerit EU:n alueella. Hiilidioksidimarkkinat kehittyvät, kun tulee tarvetta biogeeniselle hiilidioksidille raaka-aineena synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Oulun tapahtumassa kuultiin monelta esiintyjältä sama, luottamus hiilidioksidimarkkinan kehittymiseen. Sitä tarvitaan viimeistään silloin, kun EU:n alueella vuonna 2030 astuu voimaan synteettisen lentopolttoaineen (e-SAF) jakeluvelvoite 1,2 %. Prosenttiluku vielä nousee vuosittain ja on 35 % vuonna 2050. 

Lisää tietoa lentopolttoaineen lainsäädännöstä saat täältä

Uniper_NorthStarH2.jpg

E-metanolin tuotantoketju. Uniper 2025. 

Think big, but act manageable. - Sebastian König, Air Liquide

Sanontaan ”muna ja kana -ilmiö” oli kuultavissa kyllästymistä. Tarvitaan innovatiivista henkeä, jotta asioita saadaan liikkeelle. Kehotettiin ajattelemaan isosti. Ja miksi pitäisikään ajatella pienesti? Realiteetit kyllä tulevat aikanaan vastaan, siihen voi aina luottaa. Useimmiten realismi tarkoittaa rahaa ja vetyhankkeet tuppaavat maksamaan paljon. Infra tai sen puute rajoittaa. Mutta entä jos olisikin mahdollista tehdä isommin? Mitkä ovat oikeasti mahdollisuuksien rajat, nyt ja tulevaisuudessa?

Oulussa nähtiin esimerkkejä vetyhankkeista myös muualla kuin rannikkoalueilla. Pohjois-Savon alueellisia vahvuuksia ovat muun muassa riittävä liityntäkapasiteetti sähköverkkoon, runsaat vesivarat vedyntuotantoon ja biopohjaisen hiilidioksidin lähteet vedyn jatkojalostukseen. Meillä Savossa on täysin mahdollista osallistua tämän uuden teollisuudenalan kehitykseen.

 

UK0BSV6A3MPUNAKEBL2B7APVV07B755RGWTZHPZB1E_o.jpgKirsi Pelkonen
projektipäällikkö
Pohjois-Savon Energia Masterplan -hanke
puh. 044 901 0520
kirsi.pelkonen@navitas.fi

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.