gb.png
Etusivu

Keski-Savoon rakentuu kansallisesti merkittävä bio- ja kiertotalousterminaali – Riikinneva tarjoaa alustan kiertotalousliiketoiminnalle ja huoltovarmuudelle

08.09.2025

Keski-Savon Jätehuolto Llky:n hallinnoima bio- ja kiertotalousterminaali valmistuu Leppävirran Riikinnevalle vuoden 2025 loppuun mennessä. Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä infrastruktuurihanke, joka luo liiketoimintamahdollisuuksia ja tuo ratkaisuja jäte- ja materiaalivirtojen hallintaan. Terminaalin rakentaminen on 1,64 miljoonan euron investointi, josta 70 prosenttia rahoitetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Resurssiviisautta käytännössä

Valmistuessaan terminaali tarjoaa noin kahden hehtaarin laajuiset, kestävistä uusiomateriaaleista kuten betonimurskasta, tuhkasta ja asfalttirouheesta rakennetut kenttäalueet. Alueelle valmistuu myös koko Riikinnevan kiertotalousaluetta palveleva uudistettu vaakatoiminto, joka tehostaa materiaalivirtojen hallintaa ja logistiikkaa. Terminaali tukee uusiomaarakentamisen yleistymistä ja osoittaa käytännössä, miten jäteperäisiä materiaaleja voidaan hyödyntää teknisesti ja ekologisesti kestävästi.

Kasvualusta kiertotalousliiketoiminnalle

Bio- ja kiertotalousterminaali on tärkeä askel Riikinnevan alueen kehittämisessä valtakunnallisesti merkittäväksi kiertotalouskeskittymäksi. Se tarjoaa alustan uusille liiketoiminnoille, materiaalien jalostukselle ja ekologisesti kestäville logistiikkaratkaisuille. Terminaalissa materiaaleja voidaan jatkokäsitellä, jalostaa, murskata, lajitella ja varastoida.

Keski-Savon Jätehuolto Llky:n varatoimitusjohtaja Tapio Montosen mukaan terminaali luo entistä paremmat edellytykset jätejakeiden jatkokäsittelylle ja jalostustoiminnalle.

– Materiaalivirrat saavat uuden mahdollisuuden hyötykäyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät polttoon tai loppusijoitukseen. Toiminta alueella vahvistaa kiertotalouden arvoketjuja ja kannustaa sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen, Montonen toteaa.

Huoltovarmuutta energian ja jätehuollon osalta

Riikinnevan sijainti keskellä Itä-Suomea, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja kaukana asutuksesta tukee sekä jätehuollon että energiantuotannon varmuutta. Riikinvoiman ekovoimalaitoksen läheisyys mahdollistaa polttokelpoisten jakeiden siirtämisen suoraan energiantuotantoon ilman pitkiä kuljetuksia, mikä vähentää päästöjä ja pitää kriittiset materiaalivirrat alueella.

– Mikäli jätejakeiden määrä ei ole riittävä, voidaan jätettä varastoida tulevaa käyttöä varten. Tämä turvaa energiantuotannon jatkuvuutta esimerkiksi toimitushäiriöiden aikana, Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Janne Kuronen sanoo.

Toimiva infra ja ympäristöluvat valmiina yrityksille

Terminaalialueella on valmiina sähkö, vesi, valaistus ja toimiva jätehuolto. Ympäristöluvitettu kenttä tarjoaa yrityksille harvinaisen mahdollisuuden aloittaa toimintansa nopeasti ilman pitkiä lupaprosesseja.

– Ympäristöluvitettuja kenttiä on Suomessa vähän tarjolla, ja kysyntä niille kasvaa koko ajan. On koko alueen etu, että kentän myötä jätejakeet saadaan käsittelyyn lähempänä, eivätkä ne kulkeudu Etelä-Suomeen asti, Kuronen toteaa.

Terminaalialueelle mahtuu 3–4 uutta toimijaa, ja osa tonteista on jo varattu.

– Tulevaisuudessa lisäkentille on selkeä tarve. Tavoitteena on synnyttää yhteistyötä eri alojen yritysten välillä, joilla on yhteinen intressi hyödyntää materiaaleja ja biopohjaisia hukka- ja sivuvirtoja liiketoiminnan raaka-aineina, Kuronen lisää.

Tulevaisuuden potentiaali on valtakunnallinen

Riikinnevan kehittämissuunnitelmat ulottuvat jo seuraavaan vaiheeseen: materiaalien korkeamman jalostusasteen hyödyntämiseen ja uusien bio- ja kiertotaloustoimintojen sijoittumiseen alueelle. Keski-Savon Jätehuolto Llky tekee tiivistä yhteistyötä Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon -hankkeen kanssa. Navitas Kehitys Oy:n osatoteuttamassa ja EU:n osarahoittamassa hankkeessa tuettiin terminaalin JTF-rahoituksen hakua ja nyt rakennetaan tiekarttaa alueen kehittämiseksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

– Terminaali tukee Pohjois-Savon ilmastotavoitteita ja lisää kiertotalousliiketoimintaa sekä alueellista arvonlisää erityisesti bio- ja puupohjaisten materiaalien hyödyntämisessä. Riikinnevan rooli vihreän siirtymän infrastruktuurissa kasvaa, ja sen potentiaali ulottuu selvästi maakuntarajojen yli, hankkeen projektipäällikkö Johanna Räikkönen kertoo.

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.