gb.png
Etusivu

Varkaudesta keinoja vanhojen teollisuuspaikkakuntien selviytymiseen

18.09.2025

Varkaus on malliesimerkki siitä, miten perinteinen teollisuuskaupunki voi selviytyä suurten rakennemuutosten keskellä. Aalto-yliopiston uusi julkaisu Varkaus uudistuu teollisten murrosten paineessa valottaa, kuinka kaupunki on onnistunut tällä vuosituhannella uudistumaan moninaisten teollisten murrosten paineessa.

Jari Jääskeläinen ja Raimo Lovio tarkastelevat tuoreessa tutkimuksessaan Varkauden teollisuuden vaiheita 1990-luvun laman ja teollisuuden rakennemuutoksen vuosista tähän päivään. Heidän edellinen tutkimuksensa Globalisaatio saapui Varkauteen (2003) käsitteli Varkauden yritysten omistuksen kansainvälistymisen seurauksia. Uusi kirja jatkaa analyysiä nykyhetkeen saakka. Tapaustutkimusta varten haastateltiin yritysten, elinkeinoelämän ja julkissektorin edustajia.

Paperi- ja elektroniikkateollisuuden jälkeen kärkeen on noussut konepajateollisuus

Varkauden teollinen historia on kulkenut useiden murrosvaiheiden läpi, joista merkittävimmiksi ovat osoittautuneet metsäteollisuuden sekä elektroniikka- ja automaatioteollisuuden alasajot. Vaikeuksien keskellä Varkaudessa ei ole vain sopeuduttu muutoksiin, vaan onnistuttu uudistumaan tavalla, joka on tuonut myös elinvoimaa. Stora Enso muutti viimeisen paperikoneen kartonkikoneeksi ja uudisti sellutehtaan sen tarpeiden mukaiseksi. Myöhemmin yhtiö on keskittänyt Varkauteen kuusisahausta, perustanut LVL-palkki- ja pellettiyksiköt sekä kehittänyt kierrätyskuitulaitosta ja höylästä. Myös elektroniikka- ja automaatioteollisuus on sopeutunut murrokseen ja toiminta on jatkunut supistuneessa muodossa Honeywellin ja RollTestin johdolla. 

Puhdas siirtymä tuo uutta liiketoimintaa

Varkauden monialainen teollinen rakenne on ollut hyvä lähtökohta alueen talouden uudistumiselle. Konepajateollisuuden sellu-, kartonki- ja energiateknologiaosaaminen on tasoittanut paperiteollisuuden alasajon vaikutuksia ja avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, akkumateriaaleihin ja hiilidioksidin talteenottoon.  Tutkimuksen mukaan puhdas siirtymä on Varkauden yritystoiminnan lupaavin uudistumisen alue, joka kattaa koko paikallisen yrityskentän. 

Varkauden suurimmiksi työllistäjiksi ovat nousseet globaalit konepajayritykset ANDRITZ, SHI FW Energia, AFT ja asennustoimintaa tekevät paikalliset yritykset Elcoline ja Nordic Power Service.

Vaikka globaali omistajuus nähdään usein uhkana, tarjoaa se myös mahdollisuuksia. Tutkimuksen mukaan globaalien arvoketjujen katkeaminen on Varkaudelle suurempi uhka, sillä globaali kauppa on elintärkeää vientivetoiselle paikkakunnalle. 

Aktiivinen alueellinen ja paikallinen elinkeinopolitiikkaa tärkeässä roolissa 

Varkauden yritysten uudistumista tukee merkittävästi aktiivinen paikallinen elinkeinopolitiikka. Kaupunki on investoinut teollisuuden edellytyksiin, ja sekä paikalliset että Varkauteen sijoittuneet yritykset pitävät seutua hyvänä toimintaympäristönä monipuolisten kumppanuuksien ja julkisten organisaatioiden tarjoaman tuen ansiosta.

Teollisuuden murroksesta oppia muille

Vanhojen teollisuuspaikkakuntien kohtalo on monissa maissa noussut tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Jääskeläisen ja Lovion mukaan Varkaus on suomalaisista paikkakunnista kiinnostavimpia tapauksia. 

Ilman rohkeita investointeja ja osaavaa työvoimaa Varkauden tarina olisi voinut olla toisenlainen. Nyt se tarjoaa oppia muillekin paikkakunnille teollisten murrosten keskellä.  

Varkaus uudistuu teollisten murrosten paineessa -julkaisu on vapaasti luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta aaltodoc.aalto.fi.

Teoksen ovat kirjoittaneet YTT Jari Jääskeläinen ja KTT Raimo Lovio. Jääskeläinen on työskennellyt Pohjois-Savon ELY-keskuksessa ja Tekesissä sekä Pohjois-Savon liitossa. Lovio on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Johtamisen laitoksen emeritusprofessori, erikoisalanaan teollisuuden innovaatiot, uudistuminen ja energiasiirtymä.

Sivusto käyttää evästeitä. Valitse alta mitä evästeitä sallit, osa sivun toiminnoista vaatii evästeitä.